Alkusyksystä julkaistussa väitöskirjassa arvioitiin lasten ja heidän vanhempiensa unen laatua ja sen vuorovaikutuksellisuutta. Hanni Rönnlundin väitöskirjatutkimus oli osa FinAdo2-tutkimusta, jossa tarkastellaan Suomeen adoptoitujen lasten terveyttä ja hyvinvointia.
Väitöskirjatutkimukseen osallistui 78 adoptiolapsiperheen lisäksi 108 lasta ja heidän biologiset vanhempansa. Tämä mahdollisti myös unen laatuun liittyvien perinnöllisten mekanismien huomioon ottamisen.

Tutkimusryhmän lasten unta seurattiin viikon ajan unta arvioivan aktiivisuusmittarin, aktigrafin, avulla. Lisäksi lasten vanhemmat saivat täytettäväksi omaa ja lastensa unenlaatua ja hyvinvointia käsitteleviä kyselylomakkeita. Tutkimus toistettiin halukkaille lapsiperheille vuoden kuluttua ensimmäisestä seurantajaksosta.

Tutkimus paljasti kolme kiinnostavaa seikkaa. Ensinnäkin huonosti nukkuvat vanhemmat arvioivat lastensa unenlaadun aktigrafia-mittaria heikkolaatuisemmaksi.
Tutkimuksessa havaittiin myös, etteivät vanhempien huonot unenlahjat ennustaneet lasten univaikeuksia. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että lapsen iltavirkkuus eli taipumus myöhäiseen nukahtamiseen ja myöhäiseen heräämiseen oli yhteydessä vanhempien huonompaan unenlaatuun.

Toisin sanoen perinnölliset tekijät näyttäisivät selittävän heikosti lasten mahdollisia univaikeuksia. Sen sijaan lapsen iltavirkkuus näyttäisi vaikuttavan vanhempien unenlaatuun, ja se tulisikin muistaa ottaa huomioon koko perheen unihaasteita tarkasteltaessa.

Lähde: Turun Yliopisto 1.9.2023